Virkatut kämmekkäät

Olen innoissani taputellut itseäni olalle, olen niin tyytyväinen kun keksin kokeilla miten ympyrä taipuu kämmekkääseen, loistavasti! Aiemmin olen tehnyt monenlaisia kämmekkäitä, mutta koskaan en ole ympyrää aiemmin testannut kämmekkäisiin. Alkujaa oli ajatus tehdä ympyröistä peitto, mieli muuttui matkalla ja aloin miettimään mitä ympyröistä tekisin, siitä se ajatus sitten lähti...

Nyt on minua miellyttävä malli, ympyrän reuna menee juuri sopivasti rystysten yli. 

Mulla on herkästi palelevat kädet, käytän kämmekkäitä sisällä, ja ulkona sitten huovutettuja lapasia. Niistä löytyy enemmän täältä ja täältä. Myös autolla ajaessa nämä on kätevät. 

Mua on monissa kämekkäissä häirinnyt jos kämmekäs tulee kämmenpuolella liian pitkälle, näissä ei tule. Virkkasin nämä Novitan Ajattomasta kolmen ja puolen koukulla.

Mulla ei ole nyt ollut kotosalla kuvausapua, niin en saa kunnon kuvia, mutta nämä istuu todella kivasti käteeni. Ensin virkkasin ympyrän, sen jälkeen kämmenpuolen suorakulmion ja lopuksi varren. Ajaton-lanka sopii näihin mielestäni kivasti. Malli tosiaan on omassa päässä kehitetty.

Virkatut huovutetut lapaset kävi tuotekehittelyssä (ohje löytyy)

Lähes nappiin meni! Täältä löytyy aiempi postaukseni virkatuista huovutetuista lapasista. Tein pientä tuotekehittelyä ja nyt voin julkaista ohjettakin miten nämä tein. Tämä ei ole tarkka ohje, mutta antaa suuntaa. Mulla varsi oli ennen huovutusta kyynärpäähän asti, sitä kokoa ei siis kannata säikähtää! Ovat todella suuret ennen huovutusta.

Virkkasin 45 ketjusilmukkaa jotka yhdistin piilosilmukalla ympyräksi. Tein kolme ketjusilmukkaa ensimmäiseksi pylvääksi jonka jälkeen virkkasin 44 pylvästä. Etenin näin yhteensä 12 kerrosta, jonka jälkeen virkkasin edelleen pylväillä, mutta peukaloa varten jätin kuuden silmukan kolon, eli virkkasin kuusi ketjusilmukkaa ja samalla hyppäsin kuuden silmukan yli, jonka jälkeen jatkoin pylväillä yhteensä 11 kerrosta. kerroksilla 12 ja 13 virkkasin joka toiseen silmukkaan pylvään eli kavensin ja lopuksi harsin koukulla ja langalla pään umpeen.

Peukaloon tuli 12 silmukkaa, virkkasin pylväillä peukalonkin, yhteensä 6 kerrosta pylväitä, kerroksilla 7 ja 8 virkkasin vain joka toiseen silmukkaan pylvään eli kaavensin tässä vaiheessa. Lopuksi päättelin kaikki langanpätkät.

Huovutin pesukoneessa 60 asteessa ihan normiohjelmalla, pesukoneessa oli lapasten lisäksi pari pyyhettä. En laittanut mitään muovipusseja lapasten sisään, koskaan ei ole mulla Joki-lanka yhteen huopunut.

Käytin näihin lapasiin kaikki Novitan Joki-langan loput. Nyt olen aika tyytyväinen tähän malliin jonka olen kehittänyt. Inasen lyhyempi olisi peukalo voinut olla, samoin varsi. Käänsin lopuksi varren reilun sentin verran kaksinkerroin, nyt on hyvä pituus! Mulla on suht pullukka käsi, että pieneen käteen laittaisin vähän vähemmän silmukoita ja vähemmän kerroksia. 

Mä rakastan tehdä näitä virkattuja huovutettuja töitä. Erityisesti olen tehnyt tossuja ja nyt nämä muutamat lapaset ja muutama hattu on tullut myös tehtyä. 

Tässäpä joitakin huomioita mitä olen tässä matkan varrella tehnyt. Kun virkkaa Joki-lankaa yksinkertaisena, ei virkkuujälki näy yhtään huovutuksen jälkeen, mutta jos lanka on kaksinkerroin (virkkaa siis tuplalangalla), usein jää virkkuujälki näkyviin. Huopumiseen vaikuttaa se miten paljon koneessa on muuta pyykkiä, heti jos kone on täydempi huopuu työ heikommin. Olen todennut, että pari pyyhettä maksimissaan huovutustyön kanssa samaan aikaan pesukoneeseen, niin hyvä tulee. Olen myös oppinut sen, että jos ensimmäisellä kerralla ei huovu tarpeeksi, toisella kerralla yleensä huopuu.

Näissä lapasissa ei kylmä pääse yllättämään! 100 prosenttinen huovutettu villa on lämmin. Tein nämä pihatöitä varten, niitä täällä Toivolassa riittää näin tavellakin. Varsinkin tänä talvena, kun lunta tuntuu tulevan kokoajan lisää. 

Virkatut huovutetut lapaset

Kyllä nyt tarkenee! Virkkasin lapaset, jonka jälkeen huovutin ne pesukoneessa 60 asteessa. Kerran aiemmin olen lapaset tällä tavalla tehnyt. Ohjetta vähän kirjoittelin itselleni ylös tehdessäni näitä.

Lapaset on virkattu Novitan Joki-langasta kasin koukulla. Seuraavat on jo huopumassa parhaillaan pesukoneessa. Tein pientä tuotekehittelyä, toivotaan, että onnistuin siinä.

Ihan mukavat lapaset tuli ja todella lämpimät. Inasen verran enemmän saisi olla sormiosassa ja peukalossa pituutta, mutta ei paljoa. Myös varren tein pidemmän noihin mitkä parhaillaan on huopumassa.

Meillä riittää lunta ja lumitöitä, just hyvät lapaset näihin keleihin, paksut ja lämpimät!

Virkattu isoäidinneliöpeitto

Vuorossa taas tuttua ja turvallista isoäidinneliötä, tämä rakkauteni isoäidinneliöihin on uskomatonta, en kyllästy niihin koskaan! 

Sain muutaman kerän Novitan Raitalankaa, Mausteet nimeltään, lahjaksi ja hetken asiaa pohdittuani, päätin tehdä peiton. Hain vähän lankaa lisää ja kotoa löytyi Novitan Ajaton lankaa, jolla tein tuplana mustat alueet.

Peitto on virkattu yhdestä isosta isoäidinneliöstä, Raita-lankaa meni viisi kerää ja mustaa Ajatonta meni yhteensä muistaakseni reilut neljä kerää. Kokoa peitolla on 150 cm x 150 cm.

Reunan virkkasin jälleen kerran niin, että joka toinen silmukka on kiinteä silmukka ja joka toinen silmukka on ketjusilmukka, tykkään tästä reunatyylistä valtavasti!

Peittotikkailla alkaa olemaan jo ruuhkaa, taidan tarvita toiset tikkaat :D Aloitin meinaan taas uuden peiton, se onkin hieman hitaampi tehdä, katsotaan milloin valmistuu...

Ohje isoäidinneliöön löytyy täältä ja sitä kun jatkaa niin kauan kuin aikaa ja lankaa riittää, niin saa just niin suuren peiton kun haluaa.

Tämä oli nyt kahdeksas peitto mitä olen tehnyt pelkästään yhdestä isosta isoäidinneliöstä. Ensimmäinen kerta kun käytin Raita-lankaa. Yleensä olen tehnyt aikalailla jämäkeristä.

V-stitch virkkaus

Tammikuun toinen virkkuutyö on nyt valmiina. Kolmaskin virkkuutyö on jo lähes valmis. Tämä nojatuolin peitto tai matto, kumpaa nimitystä nyt tykkää käyttää, vaiko päällinen...valmistui jo viime viikolla ja on ollut jo käytössäkin, kuvaaminen vain kesti...siksipä kuvissa saattaa näkyä koirankarvoja, niitä meillä kyllä riittää :D

V-Stitch virkkaus on yksi lemppareistani isoäidinneliöiden rinnalla. Nopeaa, helppoa ja tulee kaunis pinta. En oikein tiedä suomenkielistä nimeä V-stitch virkkaukselle, olen kuullut joidenkin nimittävän V-silmukka virkkaukseksi ja toisten taas V-pylväs virkkaukseksi. Googlekaan ei oikein osannut auttaa kun etsin suomennosta, osaatko sinä auttaa?

Google tarjoaa ohjeita V-stitch virkkaukseen sekä kuvallisena, sanallisena, että videoina. Sieltä vain valitsemaan ohjetta! Itse tykkään kaikkein eniten käyttää kuvallisia ohjeita, sen vähän mitä nyt ylipäätänsä tykkään ohjeita käyttää.

Olen itse tehnyt V-stitch töitä tietämättäni jo kauan kauan sitten ensimmäisen kerran. Jokunen vuosi sitten törmäsin netissä tämän virkkauksen nimeenkin, sitä ennen en ollut edes ajatellut koko mallille nimeä. Olen tehnyt mm kesäkasseja joskus V-stitch virkkauksella, kivoja tuli! 

Virkkasin peiton kutosen koukulla Novitan Helen-langasta. Langat löytyivät omasta varastostani, niin siksipä mentiin sillä mitä löytyi. Tein tarkoitukselle reilun pituisen ettei lähtisi "liikkeelle" kun sen päälle istuu. 

Yhden miinuksen olen nyt käytössä huomannut, lanka on sen verran liukasta, että vaikka miten hyvin pitkät hännät päättelin neulalla, meinaa päättelylangat nousta töröttämään. En ole aiemmin Helen lankaa käyttänytkään juurikaan.

Kuuluko sitä nyt sanoa nojatuolin matto, peitto vai päällinen?

Lisää talvikuvia

Meillä on koko viikonloppu nautittu pakkassäästä ja ulkoilusta! Tässä pidemmittä puheitta kuvia pihapiiristämme.

Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa sinulle ja mukavaa alkavaa viikkoa! Ensi viikolla esittelen vähän virkkuutöitä mitä tässä on hiljalleen valmistunut.

Talvinen miljöö

Kyllähän talvinen miljöö osaa olla kaunis, vaikka ei edes aurinko paistaisi. Usein sitä vaan kaipaa sitä aurinkoa kuviin, ja muutenkin. Tässäpä muutamia talvikuvia pihapiiristämme.

Minä aloitin vuoden alussa taas sääpäiväkirjan pidon, meillä on  tammikuun alun aikana tasan yhtenä päivänä paistanut aurinko. Pakkanen on kireimmillään ollut - 21 astetta, muuten lukemat ovat olleet  tammikuun alussa nollasta -6.6 asteeseen.

Lunta on minusta mukava määrä, noin 25 cm arviolta heittäisin. Helppo liikkua vielä metsässäkin kun ei ihan polveen asti ole lunta.

Sääpäiväkirjaan vielä palatakseni, olen sen aloittanut muinakin vuosina, mutta aina se vaan tuppaa jossain vaiheessa vuotta unohtumaan. Toivon, että tänä vuonna onnistun ja saisin koko vuoden kirjattua ylös.

Pihapiiri näyttää kivalta talviasussaan, vaikka ajatukset kyllä ryntäilee toisinaan jo keväässä ja mielessään miettii mitä kaikkea tänä vuonna esikasvattaisi. Kurpitsaa ainakin! Olen ollut niin tyytyväinen viime vuoden satoon.

Mietin myös toisinaan, että jos ei olisi koiria (en kyllä osaa ajatella elämää ilman koiria) niin tulisiko metsässä liikuttua niin paljon mitä nyt tulee liikuttua. Toisaalta minun pitkä partiolaistaustani kertoo kyllä sen, että luonto ja metsä on ollut minulle aina tärkeä osa elämää.

Vanha Taavettikin pääsee ensi viikonloppuna pitkästä aikaa hommiin. Kuvassa kennelimme kantanarttu Pinni Taavetin suojissa.

Virkattu kolmiohuivi

Vuoden ensimmäinen virkkuutyö on nyt valmis, aloitin jo joulun välipäivinä, mutta sain niskani niin jumiin, että en ole pystynyt hetkeen virkkaamaan. En muista, että koskaan olisi näin pahasti niskat jumahtaneetkaan. Sormet aivan puuduksissa, hirveä päänsärky jne...Pitäisi kyllä jumpata enemmän...

Mallina tässä huivissa on isoäidinkolmio, ohje löytyy täältä.

Lankana Novitan Rullalanka. Mulle ihan uusi tuttavuus, mutta olen kyllä valtavan ihastunut tähän lankaan.

Haaveena oli iso huivi johon voisi kääriytyä vaikka telkkaa katsoessa tai kirjaa lukieassa. Mukavasti tulikin kokoa, lankaa meni neljä rullaa eli yhteensä 400 grammaa. Huivi on virkattu kutosen koukulla, tuli kivan ilmava.

Tykkään siitä miten tässä langassa värit vaihtuvat liukuen, ihanan soljuvaa. 

Hieman huivin mittoja: pitkäsivu on 250 cm ja pitkältä sivulta kolmion kärkeen 140 cm ja lankaa tosiaan meni se 400 grammaa yhteensä.

Erilaisia jääkoristeita pihaan

Talvi ja pakkanen herätti sisälläni pienen jäätaiteilijan, tuli hirveä tarve tehdä pihaan kaikkea kivaa. Tässä muutama vinkki mitä kaikkea vedestä voi jäädyttää perinteisten jäälyhtyjen lisäksi. Jäälyhdyillä ja erilaisilla jääkoristeilla saa todella kivaa ilmettä pihaan. 

Meillä oli keskiviikkoaamuna pakkasta -13 astetta ja aurinko paistoi, illalla klo 22 oli pakkasta jo -21 astetta! Tämän oli tämän talven pakkasennätys meillä. Torstaiaamuna oli pakkasta enää -4.8 astetta.

Minä en tehnyt mitään uuden vuoden lupauksia, mutta ajattelin yrittää taas pitää sääpäiväkirjaa, sitä on niin mukava jälkikäteen seurailla ja tehdä vertailuja, niinhän sitä sanotaan ettei ole vuodet veljiä keskenään...

Ilmapallon avulla tehty jäälyhty

Näistä olen tehnyt sekä kynttilälyhtyjä, että jääkoristeita pihaan, ovat tosi hauskan näköisiä esimerkiksi puussa roikkumassa. Kynttilän siasta voi käyttää myös led-valoja. Puuhun kun ripustaa lyhdyn, näkyy se myös sisään mukavasti, pimeässä ihana istua takkatulen lämmössä ja katsella ikkunasta miten kynttilä kauniisti palaa  jäälyhdyssä, jäälyhdyt ovat todella kauniita!

Ilmapallo kannattaa ensin puhaltaa täyteen ilmaa (tällä saa palloa venytettyä), sen jälkeen kaikki ilma pois, ilmapallon suu kiinni kraanaan ja kylmää vettä palloon. Ihan täyteen ei kannata palloa laittaa, pallo laajenee jonkin verran pakkasessa jäätyessään. Sekin on koettu! Kun vesi sisällä on jäätynyt, irrotetaan ilmapallo jään päältä pois, lähtee yllättävän helposti, lähes itsekseen! Annoin pallojen jäätyä noin 15 tunnin ajan, oli jäänyt sopivasti reikä kynttilälle, sitä ei siis tarvinnut tehdä erikseen.

Veden lisäksi pallon sisään voi laittaa kaikkea mitä keksii, vain mielikuvitus on rajana! Voi laittaa elintarvikeväriä, mehua, hileitä, vesiväriä, marjoja ja mitä vaan mieleen tulee ja mitä saa mahtumaan ilmapallon suulta sisään.

Kiinnitin narulla puuhun, juuttinarulla oli tarkoitus kiinnittää, mutta meidän juuttinarurulla on nyt jemma nimisessä paikassa, ei löydy sitten millää!

Jääkakkuja

Kakkuvuoassa tehdyt jääkakut ovat mielestäni todella kauniita, myös nämä sopivat sekä pihan koristeeksi, että kynttilälyhdyiksi tai kransseiksi. Jääkakut sopivat myös hyvin juhliin, jos pihaakin haluaa koristella.

Laitoin sekaan kaikkea mitä joulun jäljiltä kotoa löytyi, katajaa pilkoin yhteen kakkuvuokaa ja vedet sekaan, toiseen tuli hyasintin jämiä ja kolmanteen marjoja, oli sopivasti mehunkeittopäivä.

Minä jäädytin jääkakut ulkona, mutta nämähän sopivat myös kokonsa puolesta vaikka pakastelokerossa jäädytettäviksi. Kakkuvuokaan tehty jäälyhty saa jäätyä ihan umpijäähän.

Kun jääkakku on umpijäässä, käännän sen ympäri, jos ei lähde itsestään irti, kaadan vuoan päälle kannusta vähän kuumaa vettä ja heti lähtee hyvin irti, napsahdus vaan kuuluu.

Jääkakuista saa myös kauunita kransesseja ulos, tässä kakussa on sisällä hyasintin jämiä.

Nyt vaan toivotaan, että pakkaskelit jatkuu ja saamme pihassamme nautia jäätaiteesta. Jo on suunnitelmissa tehdä lisää!

Mukaavaa viikonloppua juuri sinulle!

Makkarissa vaihtui järjestys

Heti vuoden vaihtumisen jälkeen aloin makkarissa huushollaamaan siihen malliin, että osa huonekaluista vaihtoi paikkaa, tulipa paljon kivempi kuin ennen. Harmi, että ennen-kuvat jäi ottamatta!

Mummoltani peritty peililipasto on yksi suosikkihuonekalujani, aiemmin se oli osittain makkarin oven takana ja näkyi vain makkarista käsin, nyt se näkyy myös olkkariin. Minusta kauniiden huonekalujen kuuluu näkyä, nyt näkyy! 

Vuorostaan osittain makkarin oven takana on vanha kaappi (sekin on mummolta peritty), kaunis sekin! Jostain syystä jäi sinne suuntaan kuvat nyt ottamatta.

Kenellekään blogini lukijalle ei ehkä ole epäselvää, että virkkaaminen on yksi suuri intohimoni, tykkään tehdä helppoja ja nopeasti valmistuvia virkkuutöitä. 

Jo usemapi vuosi sitten virkkaamani mobile on yksi sisustussuosikeistani edelleen. Samoin virkatut viirinauhat, tai siis kaikki viirinauhat noin ylipäätänsä ovat ihania ja tykkään käyttää sisustuksessa. 

Pitkästä aikaa laitoin makkariin myös muutaman viherkasvin. Mä olen jostain syystä nyt talven aikana saanut useamman viherkukan menehtymään, varmaan väärin kasteltu...

Meidän koti on rakennettu vuonna 1928 ja 80-luvulla on tehty laajennukset. Mä rakastan meidän vanhoja puuovia, auki ne ei meinaa itsekseen pysyä, tiinu on ollut hyvä stoppari! 


Meillä on lähes kaikki kotiin joko saatu tai ostettu käytettynä, verhoista osa on ostettu uusina. Makkarin Marimekon Unikot on ostettu noin 15 vuotta sitten, pesty vaan välissä tietenkin useamman kerran vuodessa, muuten kokoajan olleet käytössä. 

Nyt mulla on haku päällä makkarin kattolampulle ja olkkariin haaveilen jalkalamppua ja sitten olisi ihana löytää paljon erilaisia peilejä, niistä haluaisin tehdä seinälle peilikollaasin, joko makkariin tai olkariin.

Yksi suosikkini sisustuksessa on tämän vanha mallinukke, se on ollut todella hyvä hankinta! Siitäkin jo useampi vuosi kun sen erään kaupan loppuunmyynnistä ostin. 

Ompelin muuten pitkästä aikaa, tein farkkukassin vanhoista farkuista ja vanhasta tunikastani sisuksen. Vyötärönauhaan on tulossa vielä kankaasta vyö.

Rakastan tätä meidän makkarin tunnelmaa! Täällä on hyvä olla ja unet on makoisia.